Feliz Año Nuevo 2014!

Uudenvuodenaattona ei jaksettukaan olla vaan kotona, vaan päätettiin lähteä pienelle autoajelulle Coloniasta vasemmalle päin. No, ei siitä niin pieni tullutkaan vaan päivän aikana mittariin kertyi rapiat 500km. Takaisin tultiin 23:45 ja ehdittiin sopivasti katselemaan pommituksia meidän pihalla. Harmi (tai hyvä lähinnä) että lapset olivat simahtaneet jo hyvän aikaa sitten. Paukuteltiin omat pommit maantienvarressa, eli tähtisadetikut ja muutama roomalainen kynttilä. Lapset olivat silti innoissaan!

Kamera unohtui matkasta, mutta tabletti sattui olemaan mukana. Kuvien laatu voi siis olla jonkinlaista.

Ensimmäinen pysäkki: Montes del Plata eli mun työpaikka.

Työpaikka on meidän talolta noin 60km päässä keskellä ei mitään. Ajettiin kuitenkin tästä ohi joten poikettiin 10km reitiltä että Annakin näkee paikan. Paljoa tämän lähemmäksi ei oikein pääse ilman kulkulupia. Turo kysyi heti innoissaan että "isi teetkö sä hommia kaikissa noissa torneissa?". Valitettavasti totuus on jotain paljon tylsempää!

Putavaranippuja on tuotu tehtaan lähelle jo pitkän aikaa ja valtavat määrät.

Tyypillisen näköisiä rahvaan asumuksia.

Ajettiin ensin Carmeloon hengailemaan ja syömään ja sen jälkeen Nueva Palmiraan. Aika kaameita paikkoja jos suoraan sanotaan (itse kylien keskustat siis). Carmelossa tosin lähdettiin seuraamaan erästä "bodega" -kylttiä eli kohti viinitilaa tai viinikellaria tarkemmin ottaen.

Perheyrityksellä oli kyllä todella komiat puitteet

Joku vastaava pitäisi rakentaa omaankin kaivoon.

Mikähän mahtoi olla lasten mielestä mielenkiintoisinta?

Viiniviljelmiä on täällä Carmelon ympäristössä välillä silmänkantamattomiin.

Joku ukin vanaha laite.

Jututin viininteon nikseistä paikalla ollutta perheen 10v poikaa. 

Vielä hyvästit ankoille ja matka jatkui!

Nueva Palmira oli suorastaan järkyttävä räkälä. Teollisuuskylä joka on parhaat päivänsä nähnyt varmaan jo 1800-luvulla. Ei viihdytty kovin kauaa vaan päätettiin jatkaa matkaa kohti Doloresta. Paikan nimi on suomeksi "surut" tai "tuskat" ja eipä tosiaan ollut kovin hääppöistä. Seuraava paikka oli Mercedes ja heti tietysti paljon parempi. 

Erittäin tyypillinen uruguaylainen maisema maantien varrella.

Toinen tyypillinen maisema. Vaihda eläimeksi joko heppa, lehmä tai lammas.

Reilut 82% (wiki) Uruguayn maapinta-alasta on otettu laidunmaaksi, lihan tuotantoon, maidon tuotantoon yms. Sen todellakin näkee. Tähän mennessä ollaan koluttu tätä maata Fray Bentosin ja La Paloman välillä (600-700km etäisyys rannikkoa pitkin) ja kaupunkeja ja kyliä lukuunottamatta maisema ei tosissaan ole kerrassaan mitään muuta kuin landea! Toisaalta se on hyvin kaunista mutta jokseenkin yksitoikkoista pidemmän päälle.

Martti! Kuulema vain hinauskoukku puuttui. Turo ihasteli tätä pitkään.

Välillä kyseenalaistimme koko retkemme järkevyyden kun ajelimme vain paikasta toiseen katselemassa paikkoja. Aina kun lapset eivät enää jaksaneet istua autossa, hypättiin tien varteen ampumaan raketteja, leikkipuistoon (jos sellainen oli lähistöllä), jätskille tai vaikka kiipeämään puuhun. Ei kai sitä aina tarvi niin järkevä ollakaan, loppujen lopuksi lapset jaksoivat todella hyvin. 

Tämä puu oli ehkä parasta Fray Bentosissa.

Turo intoutui poseeraamaan ravintolassa.

Retkemme. Oltiin ensimmäistä kertaa tuolla suunnalla.

Ensimmäisenä päivänä ei sitten jaksettukaan tehdä mitään erityistä. Oltiin vain kotosalla ja levättiin.

Biitsillä aamusta.

Lapset olivat kumman hiljaa pihalla. Olivat varastaneet fairyä keittiöstä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin. Hyvää Uutta Vuotta!